Suomalaisten työhyvinvoinnissa on parantamisen varaa. Ttl:n mukaan useampi kuin joka neljäs koki työuupumusoireilua vuonna 2022. Samanlaisia tuloksia on saatu jo kymmenen vuotta sitten. TTL:n tutkimushankkeen “Miten Suomi voi” mukaan työuupumus on lisääntynyt edelleen koronavuosien aikana. Työuupumusoireilu, kyynistyneisyys ja kognitiiviset ongelmat ovat lisääntyneet. Suomessa mielenterveyshäiriöt nousivat viime vuonna ensimmäistä kertaa tuki- ja liikuntaelinsairauksia yleisemmäksi syyksi saada sairaspäivärahaa. Puhutaan siis todella merkittävästä ongelmasta.
Työelämä, ja ylipäätään koko ympäristö, jossa elämme, on muuttunut valtavasti muutamassa kymmenessä vuodessa, puhumattakaan sadasta tai kahdesta sadasta vuodesta. Biologiamme ja aivomme sen sijaan eivät ole muuttuneet. Työelämäämme kuvaavat nykyisin usein kiire ja aikapaine, kognitiiviset vaatimukset, jatkuvat keskeytykset ja informaatiotulva.
Uskonkin, että tarvitsemme pysähtymisen taitoja enemmän kuin koskaan. Mindfulness tarjoaa meille mahdollisuuden pysähtyä, palautua ja voida paremmin kokonaisvaltaisesti.
Mikä mindfulness?
Mindfulness on hyväksyvää, tietoista läsnäoloa hetkessä. Se on huomion tietoista suuntaamista nykyhetkeen. Se on vastakohta autopilotilla toimimiselle, kun ajatukset harhailevat sinne tänne ja suoritamme tehtäviä rutiininomaisesti.
Mindfulness-harjoitus voi olla vaikkapa meditaatio, jossa tarkkaillaan hengityksen virtaa ja kehon tuntemuksia. Yhtä hyvin se voi olla tietoista kävelyä, ja kahvikupin juomista tietoisesti läsnäollen.
Mindfulness-harjoittelulla opetellaan hyväksymään kaikenlaiset tunteet, ja olemaan niiden kanssa. Hyväksyvän läsnäolon kautta kokemukselle saadaan “tilaa” – “minä en ole yhtä kuin tunteeni ja ajatukseni”. Jo tämä itsessään vähentää stressin kokemista.
Mindfulness lisää itsetuntemusta ja parantaa tunnetaitoja. Hyväksymällä kaikenlaiset tunteet, negatiiviset tunteet haihtuvat tai vaimentuvat.
Mindfulnessin avulla tulemme tietoiseksi ajatuksistamme. Se on avain omien haitallisten ajatusten ja toimintamallien havaitsemiseen – ja niiden muuttamiseen. Näin mindfulness lisää myös psykologista joustavuutta, jolloin selviämme vaikeuksista ja haasteista paremmin ja voimme elää arvojemme mukaista elämää.
Mindfulness-harjoittelu siirtyy myös vuorovaikutukseen. Kun opimme olemaan läsnä toiselle, kuuntelemaan läsnäolevasti, ja esimerkiksi pysähtymään ennen kuin reagoimme vaistonvaraisesti konfliktitilanteessa, voi vuorovaikutus työpaikalla parantua merkittävästi.
Mindfulnessia on tutkittu laajasti 1980-luvulta lähtien.
Säännöllinen Mindfulness-harjoittelu tutkitusti:
- Vähentää stressiä ja ahdistusta
- Parantaa keskittymistä
- Parantaa immuunipuolustusta
- Vähentää kivun kokemista
- Parantaa unta
- Lisää luovuutta
- Lisää onnellisuutta ja merkityksellisyyden kokemusta
(vain mainitakseni muutaman hyödyn)
Mindfulness vaikuttaa tutkitusti myös työkykyyn. Tätä on tutkittu muun muassa Suomalaisessa laajassa tutkimushankkeessa, jossa Mindfulness-, hyväksyntä- ja arvopohjaisella interventiolla vähennettiin osallistujien stressiä, lievitettiin jo ilmennyttä työuupumusta ja saavutettiin pitkäaikaisia hyötyjä.
Mindfulness- ja tunnetaitojen kehittämisellä on saavutettu seuraavia hyötyjä:
- Hyvinvointi lisääntyy
- Psykologinen joustavuus lisääntyy
- Työuupumus vähenee
- Stressikokemus vähenee
- Työtyytyväisyys paranee
- Emotionaalinen tasapaino paranee – > haasteet koetaan vähemmän stressiä tuottavina
- Vuorovaikutustaidot paranevat
Mindfulness voi siis todella merkittävästi parantaa yksilön hyvinvointia, mutta ulottuu myös koko organisaation tasolle mm. parantamalla vuorovaikutusta. Puhumattakaan siitä, miten esimerkiksi yhteinen Mindfulness-hetki työpaikalla voi edistää ryhmähenkeä!
Mindfulness on meidän (Sinin ja Piian) sydämen asia, ja suhtaudumme sen opettamiseen intohimoisesti ja omistautuneesti! Olemme kouluttaneet muun muassa opettajia Mindfulness-kurssilla, johon voit tutustua täältä: Mindfulness for Teachers.
Hyötyisikö Sinun työyhteisösi tietoisuus- ja tunnetaitojen harjoittelusta? Me uskomme niin! 🙂
Toteutamme muun muassa luennot, workshopit, Mindfulness-harjoitukset ja pidemmät koulutukset. Lue lisää täältä.
– Sini –
Lähteet:
Anne Puolakanaho, Sanna M. Kinnunen ja Raimo Lappalainen 2016: Mindfulness-, hyväksyntä- ja arvopohjaisen (MIHA) ohjelman vaikuttavuus työuupumusoireiden lievittäjänä https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/48947/978-951-39-6562-%204_muupu_loppuraportti.pdf?sequence=1
THL: Miten Suomi voi? 2022. https://www.ttl.fi/tutkimus/hankkeet/miten-suomi-voi
Hanson, Rick, 2016: Siddarta’s Brain.